ja sunnuntai oli sinivalkoinen!

Jaws oli aloittanut kautensa häviöllä VarTa:lle, tämän kotikentällään. Seuraavassa kohtaamisessa olivat sinivalkoiset saanneet kentälle vain vaivaisen ja vähälukuisen miehistön. Otteluiden tuloksena roikkui Varkauden ylpeys sinnikkäästi kahden pisteen päässä kauden toiseksi viimeisessä turnauksessa. Sunnuntaina 16. Helmikuuta, oli vihdoin Studentian kotipesään saatu täysi rosteri – Pukukopissa istuivat parhaat miehet – Haisoturit. Varkautelaiset eivät ikinä ehtisi tietää mikä heihin iskisi.

 Sb jawsII – Katuhait 5-0

Ennen illan klassikkoa, oli pureksittava alkupalat. Aamun otteluun Katuhaita vastaan lähdettiin testailemaan uutta puolustusvoittoista taktiikkaa, jota oli sitten tarkoitus soveltaa akatemialaisia vastaan. Katuhait olivat kuitenkin taas kerran varsin ilkeä vastus, ja vain Korhosen uskomaton maalivahtipeli sekä oikein sijoitetut maalintolpat pitivät Jawsin pelissä ensimäisen erän aikana. Pakkiosasto joutui uurastamaan kuin Tero “päällikkö” Virtanen Soneran työpisteessään – hyökkääjien laskiessa avuksi aivan turhan laiskasti.

Ottelu olisi voinut kääntyä myös vastustajille, mutta viimein useiden voittojen takuumies – Atte Pirkka Petteri Manninen sijoitti sen tärkeän ensimmäisen maalin vastustajan verkkoon. Kapteeni Nylund jatkoi ilottelua vain hetki tämän jälkeen järkyttävällä lämärillään, jonka jälkeen vastustajan maalivahti nousi puistelemaan päätään lähes epätoivoinen ilme kasvoillaan.

Katuhait antautuivat lopullisesti viimeisessä erässä, kun Nylund iski illan toisensa ja Matilainen & Vilpponen duo siloitteli lukemat viiteen nollaan.

SbjawsII – VarTaAkatemia

Sarjataulukon kärkipään kohtaaminen oli houkutellut hallin täyteen joukkueiden pelaajia, omaisia ja tyttöystäviä, sekä pari poikaystävää. ( Vaherron ). Sinivalkoiset olivat valmistautuneet otteluun paremmin kuin koskaan. Kaikki tiesivät että tässä lyötäisiin alkutahdit kilpajuoksulle 4.divisioonaan. Edessä kauden ensimmäinen pakkovoitto. Internetin keskustelupalstoilla ja matkapuhelinten viestiketjuissa pitkään puitu matsi, oli herättänyt paikalle niin vedonlyöjät kuin torin hullutkin.

Pukukopissa soi yönmusta metalli ja venytteli lähes samanvärinen mies. Loppukaudeksi isolla rahalla takaisin rinkiin houkuteltu Henry Kemiläinen venytteli rauhalliseen tapaan kahvikuppi kädessään pyöreitä pohkeitaan. Tämä mies tulisi muuttamaan kaiken. Ruskeiden silmien keskellä näkyi piinkova keskittyminen, koko historia oli valmistanut vain tähän hetkeen.

Ottelu alkoi kiimaisesti kuin vapaille markkinoille siirtynyt Vilpponen. ( naiset – vink! ) Varta toi palloa ylös, mutta Vilpposen ideoima puolustus kesti. Valkoinen tiputti puolustuslinjan keskialueen alle ja pelasi uhrautuvaa peliä taistellen jokaisesta pallosta. Koko joukkue pelasi kuin viimeistä minuuttia.

Pukukopissa oli puhuttu, että tällaista peliä pelaavan joukkueen tekemä ensimmäinen maali olisi elintärkeä. – Ilmeisesti Kemiläinen oli kuunnellut salaa, sillä hän päätti toteuttaa tuon idean. Karvaiset jalat polkivat vauhtiin oikealta laidalta ja Kemiläinen upotti vauhdista rannekutinsa häkeltyneen Varta:n maalivahdin taakse. Pelaaja itsekään ei tainnut käsittää tehneensä maalia, ennenkuin Virtasen 110 kiloinen ruho iskeytyi halaamaan häntä 50km/h tuntinopeudella. – Peli oli avattu.

Hetki myöhemmin Matilaisen kenttä oli jälleen pahanteossa. Vilpponen karvasi palloa laidassa ja sai yksin aiheutettua vastustajille joukkopaniikin. Miehen toimet olivat sääntöjen rajamailla ja silmien katse rajan takana. Matilainen kurvasi maalin taakse ja käytti uskomatonta nopeuttaan upottaen tyylipuhtaan vanhanaikaisen vihulaisen verkkoon. – Vastustaja otti aikalisän.

Huilannut vastustaja lähti uudella jalalla peliin, mutta tiputettiin takaisin maan pinnalle hetkessä. Mannisen oivaltava syöttö löysi Grönholmin uudenkarhean mailan lavan ja pallo oli taas verkkoa koskettelemassa. Myös Nylund syvensi VarTan ahdinkoa lähes seisovilta jaloilta lähteneellä täsmäpommillaan.

Varta teki minuutin sisällä ryhtiliikkeen. Kaksi vastustajan pikamaalia olivat kuitenkin enemmän oman puolustuspelaamisemme unohduksia, kuin VarTan hyvyyttä. Vastustaja sai maaleista kuitenkin päälle kovan taisteluhengen ja yritti vielä pysyä pinnalla hain hampaiden puristuksesta huolimatta. Varkautelaisten nuorten painaessa päälle reilun kolmen kentällisen voimalla, alkoi sinivalkoista jalkaa painaa.

Kaikki neljä pakkia ja kaksi hyökkäyskenttää tekivät viimeisessä erässä uskomattoman paljon työtä. Voutilainen, Takkunen ja Virtanen sekä Vaherto ottivat vartaloonsa iskuja palloista, mailoista ja 97-syntyneistä pojista. Vartan loppukiri jäi kuitenkin lyhyeksi kun Matilainen toivotti Varkautelaiset tervetulleiksi Kuopioon illan kolmannella täsmäosumallaan. Päässä ja hallissa räjähti – Ottelu kääntyi kotiinpäin.

Juniorimyllyn viimeinen hengenveto nähtiin kolmannen erän loppupuolella, kun Varkautelaiset siirtyivät pelaamaan ilman maalivahtia, yrittäen näin kaventaa liian suureksi kasvanutta maalieroaan. Yritys jäi aikomukseksi kapteeni Nylundin ampuessa pallon kaaressa tyhjään maaliin omalta puolustusalueeltaan.

– Suunta on oikea – ylöspäin.

_DSC1031

_DSC1005

_DSC0977

_DSC0944

_DSC0937

_DSC0777

_DSC0809

_DSC0835

_DSC0889

_DSC0913 _DSC0747 _DSC0743

_DSC0725